Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa: uuden työntekijän ajatuksia liiketoiminnan kehittämisestä Oulun yliopistossa
Kirjoittanut Markku Känsäkoski
Business Finlandin Research to Business (R2B)-rahoitus on tarkoitettu julkisille tutkimusorganisaatioille rahoitukseksi, jolla voi valmistella tutkimuslähtöisen tuote- tai palveluidean kaupallistamista sekä tehdä kaupallistamista tukevaa soveltavaa tutkimusta. Se on erinomainen rahoitusmuoto tiimille, jolla on vahva tutkimustausta ja ajatus idean kaupallisesta toimivuudesta. R2B-projektin tavoitteena on perustaa yritys, jota innokas tiimi lähtee kasvattamaan tai lisensoida teknologia olemassa olevalle yritykselle. Syntyisikö näin Pohjois-Suomen ensimmäinen yksisarvinen Oulun yliopistosta? Dream come true!
R2B-rahoitus on erinomainen mahdollisuus kehittää tutkimuksesta kumpuavaa ideaa lähemmäksi liiketoimintaa ennen varsinaisen yrityksen perustamista. Se antaa myös mahdollisuuden tutkia ja testata erilaisia kaupallistamismalleja.
Tärkeimpänä tekijänä on kuitenkin projektissa saatu lisätieto ja ymmärrys tutkimustuloksen kaupallisesta potentiaalista.
Kaikki nämä projektissa tehtävät selvitykset pienentävät alkavan yrityksen erityisesti taloudellista riskiä, mutta myös teknologisia haasteita.
Miten Suomi pärjää vertailussa?
Uuteen teknologiaan perustuvan liiketoiminnan kaupallistamisessa ja erityisesti liiketoiminnan skaalaamisessa kansainväliseksi Eurooppa ja Suomi pärjäävät huonosti verrattuna Yhdysvaltoihin.
Vielä tuotekehityskulujen (T&K osuus BKT:sta) ja tiedejulkaisujen määrässä per asukas pärjäämme vertailussa lähes tasapäisesti, mutta kaupallistamisvaiheessa ero alkaa kasvaa kiihtyvää vauhtia. Patenttien määrässä jäämme jo selvästi jälkeen ja yrittäjien osuudessa työvoimasta vielä enemmän.
Liiketoiminnan skaalamisvaiheessa on valtava ero niin sanottujen yksisarvisten yritysten määrässä suhteutettuna asukaslukuun ja ero vain kasvaa, kun keskustelu siirtyy yrityksiin sijoitetun kasvurahoituksen määrään.
Tarkempia tietoja Saksan ja Yhdysvaltojen vertailusta löytyy Lake Starin analyysistä ”The European Financing Gap” ja Suomen osalta TEM:in raportista ”Investointien, kasvun ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi tarvitaan monipuolista, vastuullista ja osaavaa kotimaista omistajuutta”.
Uusi työ vei näköalapaikalle
Yllä oleva on pitkä alustus siihen, miltä ensimmäiset kuukaudet uudessa työssä yliopistolla ovat tuntuneet. Toivottavasti se antaa kuvan siitä, mikä motivoi tai ainakin väläyksen siitä.
Millaista työ Oulun yliopistossa innovaatiokeskuksessa liiketoiminnan kehittäjänä on ollut? Lyhyesti sanottuna erittäin mielenkiintoista!
Pääsin mahtavalle näköalapaikalle, koska Oulun yliopistossa tehdään merkittävää tutkimusta monella tärkeällä alueella ja liiketoimintapotentiaali on huima. Mutta sitä ei todellakaan ole vielä täysin hyödynnetty.
Muutaman kuukauden aikana olen päässyt tutustumaan Oulun yliopiston huippututkimukseen, osallistumaan syksyn Research to Business-rahoituksen haussa projektien sparraukseen, keksintöilmoitusten arviointiin, IPR:n kaupallistamiseen ja lisenssineuvotteluihin sekä moneen muuhun aiheeseen, mukaan lukien Oulun ammattikorkeakoulun Proof of Concept-projektien arviointiin.
Tekemisen aikana on syntynyt hyvä käsitys R2B-projektien rahoitusvaatimuksista, yliopiston IPR:stä ja siihen liittyvästä sopimuspolitiikasta, keksijöille kuuluvista korvauksista sekä R2B-projekteihin liittyvistä rahoituksen erityispiirteistä erityisesti, kun IPR:ää siirretään yliopistosta yritykseen.
Perusteet hyvälle liiketoiminnan kehittämiselle on olemassa. Yliopistossa on paljon hyviä käytäntöjä.
Yhtenä suurimmista haasteistani on ollut ehkä se, kuinka löytää tietoa valtavasta tietomäärästä. Tietoa on paljon eri järjestelmissä, mutta saatavuus ja saavutettavuus ei välttämättä ole aina hyvä. Onneksi on kollegoita, joilta voi aina kysyä!
Miten Oulun yliopisto sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa?
Viimeisessä ASTP:n (Euroopan tiede ja teknologian siirto ammattilaisten kattojärjestö) tekemässä kyselyssä Oulun yliopisto pärjäsi hyvin keksintöilmoitusten määrässä ja erityisesti tilaustutkimuksen määrässä.
Mutta aivan samalla tavalla kuin Eurooppa vastaan Yhdysvallat -’kaupallistamiskilpailussa’ alkaa myös yliopiston sijoitukset tippua niin patenttihakemusten, myönnettyjen patenttien kuin IPR-tulojen määrässä. Onneksi ei niin radikaalisti! Ja onneksi on vielä kehitettävää!
Onko tällä sitten väliä? Kyllä sillä on, koska ei tarvitse olla kovinkaan hyvä ennustaja arvatessaan, että yliopistojen saaman julkisen rahoituksen määrä ei taida pahemmin kasvaa tulevaisuudessa.
Tarvitaan uusia rahoituslähteitä, joita voi olla esimerkiksi IPR:stä saatavat lisenssitulot tai myyntivoitot yrityksistä, joissa Oulun yliopisto on osakkaana. Lehtitietojen mukaan Helsingin yliopisto sai lähes 50 miljoonaa euroa noin 8 prosentin omistusosuudestaan Mobidiagissa, kun yritys myytiin Yhdysvaltalaiselle Hologicille huhtikuussa 2021.
Itse olen ollut tekemässä tutkimuksesta liiketoimintaa jo 30 vuoden ajan. Mikä vielä motivoi? Lyhyesti sanottuna se, että voi olla mukana luomassa uutta, merkittävää liiketoimintaa, vaikka käytettävissä olevat resurssit eivät olisikaan kaikkein suurimmat. Niin, ja jospa se yksisarvinenkin sieltä ilmestyisi!
Markku Känsäkoski
Liiketoiminnan kehittämispäällikkö
+358 50 473 0561
markku.kansakoski@oulu.fi
Tutkimustulosten kaupallistaminen, Proof-of-Concept- ja Research-to-business -rahoitukset, innovaatiot.