IPR: Tunnistatko yrityksesi liikesalaisuudet?
Kirjoittanut Maarit Jokela
Liikesalaisuudet ovat yksi teollisoikeuksien muoto. Niitä ei rekisteröidä, kuten patenttia tai tavaramerkkiä. Miten kannattaa varmistaa, että liikesalaisuudet pysyvät salaisuutena?
Yritystoiminnassa syntyy monia yritykselle tarpeellisia tietoja, joita halutaan pitää salassa muita. Näitä kutsutaan liikesalaisuuksiksi. Ne on suojattu lailla.
Liikesalaisuudet ovat osa liiketoiminnan kannalta tärkeää aineetonta omaisuutta. Mutta toisin kuin teollis- ja tekijänoikeudet, liikesalaisuuden suoja ei anna haltijalleen yksinoikeutta, vaan se täydentää immateriaalioikeuksia.
Jos jollekin toiselle yritykselle muodostuu samanlaista tietoaineistoa, se voi käyttää omia tietojaan vapaasti. Suojaa ei myöskään rekisteröidä, kuten patenttia tai tavaramerkkiä.
Jokainen yritys saa itse päättää, mitkä asiat se haluaa pitää vain omana tietonaan.
”Tärkeä on tunnistaa, mitä tietoa halutaan pitää liikesalaisuutena. Olennaista on myös se, onko yrityksessä tehty kaikille selväksi, mikä on liikesalaisuutta”, Suvi Julin Berggren Oy:stä muistuttaa.
Mikä katsotaan liikesalaisuudeksi?
Liikesalaisuuslaki lähtee siitä, että liikesalaisuutta on sellainen tieto, jolla on taloudellista hyötyä nyt tai tulevaisuudessa ja se ei ole vapaasti saatavilla. Lisäksi on tärkeää, että yritys on ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.
Liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi taloudelliset tiedot, tuotteiden tarkat tekniset tiedot tai valmistusprosessi, asiakasrekisteri, kilpailija-analyysit ja markkinaselvitykset.
Liikesalaisuus ei siten voi olla yleisesti tiedossa olevaa tietoa tai informaatiota, joka on tietyn alan ammattilaisten keskuudessa tunnettua. Ammattitaidon piiriin kuuluva tieto ja osaaminen ei ole liikesalaisuussuojan piirissä.
Miten varmistaa liikesalaisuuksien säilyminen?
Tänä päivänä ihmiset vaihtavat usein työpaikkaa. On huolehdittava, että he eivät vie mukanaan yrityksen liikesalaisuuksia ja hyödynnä niitä.
Usein myös tuotantoa ulkoistetaan ja käytetään alihankkijoita, jolloin yritykselle tärkeitä tietoja joudutaan jakamaan eteenpäin.
Erilaiset salassapitosopimukset ja -lausekkeet sekä kilpailukieltosopimukset ovat keskeisiä välineitä liikesalaisuuksien suojaamisessa.
Salassapitosopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti. Niitä kannattaa tehdä niin työntekijöiden kuin kumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa.
”Salassapidon ulottaminen myös työsuhteen jälkeiseen aikaan kohtuullisessa määrin on mahdollista”, Julin huomauttaa. Salassapitovelvoitteen pituutena käytetään usein kahta vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen.
Ari-Pekka Launne Evkan Oy:stä muistuttaa, että kannattaa miettiä, kenelle tietoa annetaan. Aina kaikkea tietoa ei tarvitse jakaa koko henkilöstön kesken. Suunnitelmallisuus on olennainen asia, kun puhutaan yrityksen omien aineettomien oikeuksien suojaamisesta.
Lisätietoja
Tästä aiheesta voit kuunnella lisää podcastista, jossa kanssani aiheesta on keskustelemassa kaksi immateriaalioikeuksien ammattilaista Suvi Julin Berggren Oy:stä ja Ari-Pekka Launne Evkan Oy:stä. Podcast on ensimmäinen neljäosaisesta IPR:ään käsittelevästä kokonaisuudesta, jotka löydät Mikroyrittäjän studiosta.
Maarit Jokela
Innovaatioasiamies // Innovation Manager
+358 40 355 9660, maarit.jokela@oulu.fi
IPR, teknologiansiirto, tutkimustulosten kaupallistaminen, Proof-of-concept rahoitus, innovaatiot, innovaatiotoiminnasta viestiminen, IPR-koulutukset.