Keksinnön tekeminen ja ilmoittaminen sekä näihin liittyvät yliopiston sisäiset prosessit ja itse patentointiprosessi ovat jatkumo. IPR-moniosaaja, eurooppapatenttiasiamies ja Kolster Oulun johtaja Sami Aromaa avasi InnoVisitor-tapahtumassa kuulijoille, miten aikajana muodostuu ja minne tieteelliset julkaisut janalla sijoittuvat.

Ensimmäisessä vaiheessa ajatus keksinnöstä syntyy. Kaikkein oleellisinta on tunnistaa keksintö ja jatkaa kohti seuraavaa pistettä. Keksinnön tunnistamisessa kannattaa hyödyntää Innovaatiokeskuksen henkilökunnan asiantuntemusta. Keksintöhän on aina tekninen, ja keksinnön kaupallisia näkökulmia tai sovelluksia ei ole tarpeen miettiä tässä vaiheessa.

Toinen vaihe on tehdä keksintöilmoitus. Tähän menee aikaa muutamasta tunnista muutamaan päivään tutkijan oman kokemuksen määrästä riippuen. Jos keksintöjä on takana jo useita, on ilmoitus nopeasti tehty.

Seuraavassa vaiheessa yliopiston Innovaatiokeskus käsittelee keksintöilmoituksen. Siinä voi kulua useampi kuukausi, mutta yleensä keksijä saa palautteen yliopistolta kahden kuukauden kuluessa. Päätös voi olla myönteinen eli keksintöä lähdetään patentoimaan ja kaupallistamaan tai kielteinen, jolloin yliopisto tekee päätöksen siitä, että se ei lähde patentoimaan keksintöä. Muista kuitenkin, että hylkäämispäätöksestä ei tule lannistua. Samin sanoin uutta matoa koukkuun tai keksintöä jatkojalostamaan. Hylkäämispäätöksen seurauksena saa myös perustelut; tätä palautetta kannattaa myös hyödyntää.

Jos yliopisto päättää lähteä patentoimaan, seuraa jatkokeskustelut yliopiston kanssa keksinnön kaupallistamispolusta ja sen rahoituksesta. Tämän jälkeen tehdään toimeksianto patenttihakemuksen laadinnasta patenttiasiamiehelle, kuten Samille. Patenttihakemuksen laatimiseen tulee varata vähintään kuukausi. Vaihe sisältää esimerkiksi keskustelua asiamiehen ja tutkijan välillä, jotta asiamies saa kerättyä oikeat tiedot keksinnöstä hakemusta varten. Patenttiasiamies hoitaa ’ruumiillisen työn’ eli patenttihakemuksen kirjoittamisen; keksijän rooli on kuvata keksintö patenttiasiamiehelle ja auttaa keksinnön eri toteutusten hahmottamisessa.

Lopuksi on patenttihakemuksen virastoon jätön aika. Tässä vaiheessa ollaan yleensä aikajanalla noin viiden kuukauden päässä hetkestä, jolloin “lamppu syttyi”.

Päivä patenttihakemuksen jättämisestä voit tehdä tieteellisen julkaisun keksinnöstäsi. Julkaisun ja patenttihakemuksen sisältö voivat olla osittain samoja. Ennen patenttihakemuksen jättämistä myös keskeneräiset tutkimustulokset ovat arvokkaita, eikä niitä kannata jakaa eteenpäin edes tiivistelmien muodossa tai suullisesti. Näin patentin uutuus ei vaarannu.

Keksintöilmoituksen tekoa konkarit kuvaavat huomattavasti kevyempänä kokemuksena kuin itse tieteellisen julkaisun kirjoittamista. Patentointiprosessin aikana tutkijaa herätellään pohtimaan oman keksinnön käyttömahdollisuuksia erilaisissa sovelluksissa. Myös oma osaaminen sekä ymmärrys patenteista kasvaa.

Innovaatiokeskuksen kanssa kannattaa aloittaa keskustelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Saat apuja keksinnön tunnistamiseen sekä neuvoa, mitä ja milloin voit julkaista, jotta keksinnön patentointimahdollisuudet säilyvät. Innovaatiokeskus auttaa myös lisärahoituksen haussa keksinnön eteenpäin jalostamiseksi sekä kaupallistamispolun löytämiseksi.

Keskustelun tapahtumasta liittyen blogitekstiin saat auki tekstin yläosasta löytyvästä painikkeesta (kesto n. 20min).

Lisätietoja (Oulun yliopiston sisäisiä linkkejä)