Kohti standardeja ja niiden yli – Ilkka Juuson matka yrittäjäksi ja tietokirjailijaksi
Oulun ylipiston Innovaatiokeskuksen InnoVisitor-tapahtumasarja polkaistiin vauhtiin Ilkka Juuson vierailulla toukokuussa. Ilkan kiinnostava tarina tutkijasta yrittäjäksi ja tietokirjailijaksi lääkinnällisen laitteen kehittämisen parissa keräsi kuulijoita mukaan niin paikan päälle kuin myös linjoille.
Ilkka ja Cerenion Oy – mistä lähdettiin liikkeelle?
Ilkka Juuso aloitti opinnot Oulun yliopistossa tietotekniikan puolella 18-vuotiaana ja yliopistossa vierähti 22 vuotta opiskelijana ja väitöskirjatutkijana sekä erilaisten hankkeiden parissa. Yhteistyö yliopiston kanssa jatkuu yhä.
Lääkinnällisten laitteiden puolelle Ilkka sukelsi Cerenion Oy:n kanssa, johon hän tuli mukaan entisen Tekesin, nykyisen Business Finlandin Tutli-hankkeen kautta. Ilkka ei ollut itse idean isä, mutta hänen taitonsa tulivat tarpeen, kun idean kaupallistamismahdollisuuksien pohdinta tuli ajankohtaiseksi.
Cerenion Oy on Oulun yliopiston tutkimuslähtöinen spin off-yritys, jonka tuote on työkalu tehohoidon potilaiden aivotoiminnan mittaamiseen. Patentoidun teknologian tavoitteena on paljastaa aivojen tila yhtenä lukuarvona perustuen EEG-mittaukseen sekä kehittyneeseen koneoppimiseen ja tekoälyyn.
Tuotteen kaupallistamisen osalta Ilkan vastuut liittyivät ennen kaikkea ISO 13485-standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän rakentamiseen sekä IEC 62304-standardin mukaisen ohjelmiston tuotantoprosessin kehittämiseen.
Akateemisesta taustasta oli Ilkalle apua vaatimusten ymmärtämisessä, koska tekemistä oli enemmän kuin riittävästi. Kolmen vuoden prosessin jälkeen EU:n lainsäädännön vaatimukset olivat täytetty ja CE-merkintä saatiin kiinnittää laitteeseen, joten tuotteen myynti EU:n alueella mahdollistui.
Kolmen vuoden aikana työ ei kuitenkaan keskittynyt ainoastaan standardeihin. Samalla pyörivät firman rakennus, rekrytoinnit ja jopa vakuutusten selvittelyyn kului oman aikansa. Kovan työn jälkeen Euroopassa siirryttiin myös pian uuteen lääkinnällisiä laitteita koskevaan asetukseen, joka tuli ottaa haltuun tuotekehityksen jatkuessa. Maailma muuttuu yhä ja yritys kehittyy sen osana.
Oman osaamisen ja hankitun tiedon kirjoittaminen paperille, näin syntyi tietokirja!
Verkostoituminen eri kansallisten ja kansainvälisten ryhmien kanssa on Ilkan mukaan ollut erittäin keskeistä esimerkiksi standardien parissa työskentelyn osalta. Oma osaaminen ja tieto ovat lisääntyneet paljon, ja samalla mahdollisuus vaikuttaa asioiden parissa on kasvanut.
”Mietin, että kaikesta kertyneestä tiedosta voisi olla apua muillekin alan toimijoille, erityisesti uusille tulokkaille, mutta miten ja missä muodossa?” Erään Tanskaan pidetyn kutsuesityksen ja lukuisten käytäväkeskusteluiden kautta kypsyi ajatus käytännönläheisen tietokirjan kirjoittamisesta. Ajatuksille tuntui löytyvän tukea useista asiantuntijapiireistä sekä Suomesta että maailmalta, joten ehkäpä kirja ei olisi mahdoton ajatus.
Eräänlaisen kilpailijakatsauksen ja sopivan kustantajan etsinnän jälkeen sopimus kirjasta saatiin kasattua ja itse kirjoittaminen tapahtui vuoden aikana muun työn ohessa. Kuvitus aiheutti alkuun omat haasteensa asiapitoiseen tietokirjaan, mutta kynä ja tabletti apuna saatiin piirroskuvat ja sanapilvet ripoteltua tekstiä täydentämään. Myös asiantuntijat olivat tärkeänä apuna prosessissa.
Hauskana faktana itsestään Ilkka jakoi kuulijoille, että hänellä on takanaan tuhansia elokuva-arvosteluja, joihin kirjoitusintoa sai purettua väitöskirjan jälkeenkin. Tietokirjan parissa naputtelu ei siis ollut lainkaan tympeä projekti Ilkalle. Päin vastoin, hän näki projektin innostavana harrastuksena, johon laittoi mieluusti vapaa-aikaansa.
Miksi kirjoittaa tietokirja?
Aluksikin voidaan todeta, että Ilkan sanoin tietokirjan kirjoittamisella ei välttämättä rikastu, mutta se on jotain mitä raksia pois omalta ”bucket listiltä”.
Ilkalle kirja oli tapa jäsentää kaikkea vuosien varrella opittua ja jakaa kerättyä tietoa eteenpäin myös muiden hyödynnettäväksi. Samalla myös itse oppii lisää ja näin avautuu keino päästä syventämään keskusteluita alan verkostojen kanssa.
Katarttisena kokemuksena Ilkka pääsi kertomansa mukaan lyömään takaisin teoriaa, jonka äärellä oli vuosia työskennellyt. Allekirjoittanut pääsi myös googlaamaan sanan merkitystä.
Myös akateeminen nälkä on kasvanut syödessä, joten myös Ilkan seuraava kirjaprojekti on jo työn alla. Siinä hän syventyy toiseen alan keskeiseen standardiin lääkinnällisten ohjelmistojen kehityksen kannalta.
Muita Ilkan mietteitä – yliopistolähtöisyys, uskottavuus ja ne raha-asiat
Cerenion on yliopistolähtöinen startup, ja Ilkan mielestä taustasta on ehdottomasti ollut hyötyä yritykselle. Yliopistotausta luo uskottavuutta yritykselle, vaikuttaa keskustelun tasoon ja toimii eräänlaisena laatuleimana sekä erottautumiskeinona. Ilkka kannustaa myös rohkeasti hyödyntämään Business Finlandin Research to Business-rahoitusta ja toteaa sen olevan upea kiitorata lääkinnällisten laitteiden kehittämiseen.
Jos et kuitenkaan ole yhtä kiinnostunut standardeista kuin Ilkka, ja uuden tuotteen kehittäminen on ajankohtaista, on Suomessa avuksi tarjolla myös laatukonsultteja. Standardia kun ei voi ostaa kaupan hyllyltä suoraan yritykseen sopivassa muodossa – se tulee sovittaa yrityksen tarpeisiin laadunhallintajärjestelmän osalta myös organisaation koko huomioiden.
Myös potentiaalisten, tuotteellesi sopivien sijoittajien kartoittaminen on keskeistä uutta lääkinnällistä tuotetta rakentaessa. Rahoitustilannetta Suomessa Ilkka kuvaa positiiviseksi, mutta sijoitussummat eivät kuitenkaan päätä huimaavia ainakaan vielä ole. Ilkka kannustaakin hakijoita pohtimaan mikä on se riittävä alkuaskel, jonka avulla voidaan vakuuttaa seuraavan askeleen mahdollistavat tahot ja jatkaa evoluutiota kohti täydellistä tuotetta. Niin kutsuttu ”Minimum Viable Product”, kuten alalla hoetaan.
Miten tästä eteenpäin?
Viimeisenä rohkaisun sanana tuleville alan yrittäjille Ilkka toteaa yliopistojen sekä yliopistollisten sairaalojen olevan parhaita lähtöpisteitä ongelmien ratkaisuun esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden osalta.
Jos minä lähtisin kehittämään omaa lääkinnällistä laitettani, tiedänpä InnoVisitor-tapahtuman jälkeen keneen ammattilaiseen ottaa yhteyttä, kun leuat alkavat kiristyä standardien parissa!
Ja se katarttinen taas tarkoittaa puhdistavaa sekä vapauttavaa.
Kiitos Ilkka Juuso osallistumisesta ja mielenkiintoisesta sisällöstä! Ilkan esikoiskirja ”Developing an ISO 13485-Certified Quality Management System” löytyy myynnistä Amazonista ja e-kirjana myös Adlibriksestä. Ilkan löydät esimerkiksi LinkedInistä.
Emilia Hoikkaniemi
Yliopistoharjoittelija // Intern
+358 50 346 9906
emilia.hoikkaniemi@oulu.fi
Innovaatioviestinnän harjoittelija kesällä 2022, blogitekstit, uutiset, sosiaalinen media, tapahtumaviestintä.
Innovation communications intern in Summer 2022, blog posts, news, social media, event communications.