Kirjoittanut Vilma Lehto ja Maarit Jokela

Tutkimusprojekteissa syntyy monenlaisia tuloksia: raportteja, videoita, kuvia, dataa, protoja, tietokoneohjelmia ja menetelmiä. Niistä osa voidaan suojata aineettomilla oikeuksilla. Esimerkiksi keksintö voidaan patentoida tai tutkimusartikkeli saa tekijänoikeussuojaa.

On hyvä huomata, että aineettomien oikeuksien omistajana voi olla yliopisto, tuloksen tekijä tai projektipartneri. Omistukseen vaikuttavat niin tietyt lait, rahoittajan antamat ehdot kuin projektipartnereiden väliset sopimukset.

Tutkimusprojektit lähtevät liikkeelle samoista lähtökohdista. Tekijänoikeuslaki koskee projekteissa syntyviä teoksia, kuten tekstejä, kuvia, videoita ja tietokoneohjelmien lähdekoodia. Keksinnöistä taas säädetään keksintölaissa.

Valtiontukilainsäädäntö tulee ottaa huomioon yliopistoympäristössä toimiessa. Kun tutkimusta tehdään julkisella rahalla, tuloksia ei voi antaa ilmaiseksi eteenpäin yrityksen hyödynnettäväksi omassa liiketoiminnassaan. On sovittava korvauksista.

Tutkimusta rahoittavilla tahoilla on omat rahoitusehtonsa siitä, kuka omistaa projektissa syntyneet tulokset ja miten mukana olevat yritykset pääsevät niihin käsiksi.

Tutkimusprojekteilla on erilaiset rahoitusehdot

Seuraavaksi tarkastellaan lähemmin erilaisten tutkimusprojektien rahoitusehtoja. Tutkimusta tehdään erilaisissa projekteissa, kuten tilaustutkimuksessa, Business Finlandin (Research to Business sekä Co-research, Co-creation ja Co-innovation), EU:n (EAKR/ESR ja Horizon Eurooppa), Akatemian tai säätiöiden rahoittamissa.

Tilaustutkimusprojektissa yritys tilaa yliopistolta työn. Yrityksellä saattaa olla esimerkiksi jokin ongelma, johon pitää keksiä ratkaisu. Yritys maksaa kaikki työstä aiheutuvat kustannukset, joten se saa kaikki oikeudet tutkimuksessa syntyviin tuloksiin. Poikkeuksena ovat tutkimuksesta syntyvät keksinnöt, joista yrityksen täytyy maksaa erillinen korvaus. Korvauksen maksamisessa käytetään joko yliopiston tai yrityksen keksintöpalkkio-ohjeistusta.

Business Finlandin rahoittamissa tutkimusprojekteissa on joitakin eroja. Research to Business -hankkeissa synnytetään uutta liiketoimintaa tutkimustuloksista. Rahoitusehtojen mukaisesti yliopisto omistaa syntyvät tutkimustulokset, kuten esimerkiksi keksinnöt, prototyypit tai tietokoneohjelmat. Tavoitteena on, että ne voidaan siirtää uuteen tai olemassa olevaan yritykseen synnyttämään uutta liiketoimintaa.

Co-research, Co-creation ja Co-innovation ovat tutkimuksellisempia kehityshankkeita, joissa pitää olla yrityksiä mukana. Partnereiden välille tehdään projektisopimus. Tutkimusosapuoli omistaa syntyvät tulokset, mutta yrityksillä on niihin neuvotteluoikeus: jos jokin syntyneistä ideoista kiinnostaa, yritys voi lunastaa sen ja neuvotella lunastuksen ehdoista.

EU-rahoitteisia projekteja tarkasteltaessa EAKR:ssa (Euroopan aluekehitysrahastossa) sekä ESR:ssa (Euroopan sosiaalirahastossa) omistusoikeudet tutkimustuloksiin ovat yliopistolla. Tuloksien on oltava laajasti kaikkien hyödynnettävissä, eli niitä ei voi rajoittaa esimerkiksi patentein. Horizon Eurooppa -projektissa on mukana tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä. Niissä osapuolet antavat toisilleen ilmaisen käyttöoikeuden tausta-aineistoon (mitä tuloksia on aiemmin saatu) sekä uusiin hankkeessa tehtyihin tuloksiin meneillä olevan projektin ajaksi. Syntyvät tulokset omistaa se organisaatio, jonka työntekijät ovat ne tehneet. Tavoitteena on siirtää tuloksia yritysten käyttöön.

Akatemian sekä säätiöiden rahoittamissa tutkimusprojekteissa ei yleensä tehdä sopimuksia. Se henkilö, joka on tutkimuksen tehnyt, omistaa hankkeessa syntyneet tulokset. Rahoitusehdot täytyy kuitenkin ottaa huomioon.