Kirjoittanut Petri Leukkunen (Suom. käännös Jussi Meriläinen)

Mika Pinolehto, Berggren Oy:n IPR Business Manager ja patenttiasiamies vieraili luonamme Innovisitor-sarjassamme, ja jakoi kokemuksiaan immateriaalioikeuksien rahaistamisesta. Hänen oivaltava ja syväluotaava esityksensä inspiroi tarkastelemaan aihetta tarkemmin yliopiston ja aloittelevan liiketoiminnan näkökulmasta.

IP (Intellectual Property, suom. immateriaaliomaisuus) ja sen rahaistaminen on meille Oulun yliopistossa erittäin tärkeä aihe, koska tutkijamme tuottavat jatkuvasti uusia keksintöjä, patenttihakemuksia ja jopa myönnettyjä patentteja. IP kattaa enemmänkin kuin vain patenttiliitännäistä omaisuutta, mutta keskitytään tässä lähinnä patentteihin.

Usein patentoinnissa fokus on itse patenttiprosessissa ja sen läpiviennissä. Kuitenkin patenttien pääasiallinen tehtävä on saavuttaa taloudellista hyötyä keksinnöstä ja kerryttää rahaa. Usein on kova työ saada edes patentointiin uponnutta summaa takaisin.

Myös yliopistossa keksintöjen ja patenttien rahaistaminen on haaste, minkä takia kutsuimmekin Mika Pinolehdon syyskuun Innovisitoriksi ja kysyimme hänen kokemuksiaan koskien seuraavia kysymyksiä:

Mitä onnistuneeseen IP-rahaistamiseen vaaditaan?
Kuinka analysoida IP:n arvoa?

Kuinka tehdä mahdollista ostaja-analyysiä?

Mika käsitteli näitä aiheita ammattilais patenttiasiamiehen ja patenttivälityksen näkökulmasta. Hyödynnän hänen esitystään aiheesta, ja syvennyn sen aiheisiin yliopiston ja alkavan liiketoiminnan kontekstissa.

Onnistumisen edellytykset

Mika kertoi onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä, joita olivat IP-strategia, portfolion hallinnointi ja IP-portfolion hyödyntäminen. Ensimmäisellä varmistetaan relevanttien patenttien luominen, toinen taas tarkoittaa systemaattista salkun ylläpitotyötä, nämä tuottavat arvokkaita ja laadukkaita patentteja. Näiden lisäksi patenttiportfolion hyödyntämisen on oltava aktiivista ja monipuolista.

Yliopistossa relevanttius ja strateginen sopivuus saavutetaan tutkimustaustalla, identifioiduilla kaupallistamisen mahdollisuuksilla, idean kehityskapasiteettina ja patentin vahvuudella. Kaupallinen potentiaali tulee olla selkeästi esitettävissä. Toisaalta patentti ja patenttihakemuskin auttavat kaupallistamispyrkimyksissä, esimerkiksi Business Finlandin R2B rahoitusten saamisessa.

Patenttien hallinnointiin meillä Innovaatiokeskuksella on ammattilaisia, jotka auttavat keksintöilmoituksissa, patentoinnissa, rahoituksen saamisessa ja teknologiansiirroissa. Yliopistolla on myös yhteistyökumppaneita, joita käytetään patentoinnin yhteydessä.

Suhteessa yrityksiin, yliopistolla patenttien hyödyntämisen paletti ei ole erityisen laaja. Esimerkiksi hyödyntämistä oikeusteitse ei tavoitella. Ristiin lisensoinnille ei yliopistolla ole tarvetta. Meillä patentointi keskittyy enemmän jatkokehityksen rahoittamiseen ja uuden tutkimuslähtöisen uuden liike-/yritystoiminnan pohjana. Lisensointi on myös mahdollista, mikäli se soveltuu tapaukseen paremmin ja edellytykset täyttyvät.

IP:n arvon määritteleminen

On usein vaikeaa määritellä IP:n arvoa, koska useat tekijät vaikuttavat siihen. Markkina-arvo ja markkinan koko tuoton mukaan ovat hyvä lähtökohta arvottamiselle, koska voit esimerkiksi määrittää tuotteet ja markkinat, jotka IP voisi kattaa. Arvion tuotteen markkina-arvosta voi tehdä vertaamalla sitä vastaavien rojalteihin ja liikevoittojen jakoon. On myös huomoitava että patentoitu ratkaisu voi olla vain pieni osa tuotetta.

Kuluperusteinen arvotus voi tarkoittaa tosiallista hintaa, suunnitelmallista kulua tai vaihtoehtoisten ratkaisujen käytön hintaa. Arvottamisessa on myös otettava huomioon prototyypit, tuotteet, testitulokset, markkinainformaatio ja niin edelleen. Juoksevat tulot ovat myös yksi arviointiperuste, ja sitä voi olla esimerkiksi toisen osapuolen maksamat rojaltitulot tai korvaukset.

Näillä tavoin IP:n markkinat voivat määrittää sen arvon. Käytännössä kuitenkin lopullisen arvon muodostaa kysyntä, mutta joissain tapauksissa arvo valitettavasti joudutaan määrittelemään tuomioistuimissa oikeusprosessin kautta.

Uuden yrityksen alkutaipaleella, kun tuottoja ei vielä ole, patentti voi olla elintärkeä elementti tuotekehityksen ja markkinoille pääsyn rahoittamiseen. Patentti voi myös lisätä yrityksen arvoa ja luotettavuutta, ja se voi myös auttaa ensimmäisten kauppojen solmimisessa.

Potentiaaliset ostajat ja lisensoijat

Kuka tahansa, joka voisi hyötyä liiketoiminnassaan osin tai kokonaan patentoimastasi ratkaisusta, on patentin potentiaalinen ostaja tai lisensoija. Jotkut voivat olla kiinnostuneita hyödyntämään patenttia tuotteissaan, tai he voivat tarvita sitä lisätäämään yrityksensä arvoa tai uskottavuutta. Patentti voi vahvistaa nykyisiä tai uusia liiketoiminta-alueita, ja se voi olla myös tarpeellinen siirryttäessä sovellusalueelle, joka on jo valmiiksi täynnä toimijoita ja patentteja.

Joka tapauksessa tärkeintä on ymmärtää, mitä hyötyjätahot oikein etsivät ja haluavat patenteista. Lisensointiin on useita eri malleja, ja potentiaalinen lisensoija voi olla kiinnostunut tietyntyyppisestä lisenssistä. Mitä enemmän tiedät markkinoista ja niiden potentiaalista, sitä paremmin voit suunnitella strategian ja hinnoittelun neuvotteluja varten. Sama pätee myös patentin myyntiin. Keskustelu ja tapaamiset ostajan kanssa ovat osa tätä iteratiivista prosessia.

Eikä tässä todellakaan kaikki

Yliopistolla on käyty ja käydään tälläkin hetkellä lisensointisopimuksia ja -neuvotteluja. Jotkut niistä ovat puhtaasti hallinnollisia teknologiansiirtoja, jotkut taas paljon monimutkaisempia prosesseja. Opimme ja kerrytämme koko ajan asiantuntemustamme, ja apunamme on usein myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten patenttiasiamiehiä, jotka auttavat IP-rahallistamisen eri vaiheissa.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää keksinnöistä, patentoinnista, IP-rahallistamisesta tai patenttien lisensoinnista, ota ihmeessä yhteyttä yliopiston Innovaatiokeskukseen!