6G - voimaa yksilöille ja yrityksille
Kirjoittanut Jussi Meriläinen
Lokakuun University Business Forum tarjosi osallistujille kuusi teemasessiota. Yksi niistä oli “Power of Data and Connectivity”, jossa osallistujat pääsivät maalailemaan 6G-teknologian tulevaisuutta. Keskustelimme enemmän 6G:stä ja työpajasta Marja Matinmikko-Bluen ja Seppo Yrjölän kanssa!
Kuten aiemmassa UBF2022 postauksessa mainittiin, tämän vuoden teemana oli ”Voimaa Uudistumiseen”. Mikko Uusitalo Nokia Bell Labsilta käsitteli puheessaan 6G:n kehitystä, ja teemasessio ”Power of Data and Connectivity” syventyi aiheeseen tarkemmin. Marja-Matinmikko Blue Oulun yliopistolta sekä Seppo Yrjölä Nokialta ja Oulun yliopistolta johtivat sessiota, ja haastattelimme heitä kuullaksemme lisää 6G järjestelmien kehityksestä ja ominaisuuksista.
6G järjestelmien arvioidaan olevan käytössä vasta vuonna 2030, mutta käy ilmi, että Marjalla on paljon tehtävää ennen sitä. ”Työni on edistää kestävän kehityksen ja kestävyyden teemoja, ja ottaa aktiivisesti osaa 6G-liitännäisiin regulointifoorumeihin.” Nämä foorumit ovat kotimaisella, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla, joilla sääntelystä ja standardeista on sovittava ennen uuden teknologian käyttöönottoa. Esimerkkinä työstään Marja mainitsee rutkasti yhteistyötä, ja tapaamisia eri yhteistyökumppaneiden, kuten operaattoreiden, laitevalmistajien ja lainsäätäjien kanssa. ”Usein myös kerron, mitä 6G oikeastaan voi olla.”
-
Infotechin tutkimusjohtaja ja 6G Flagshipin kestävyys- ja regulaatiojohtaja.
Infotech on yksi yliopiston fokusinstituuteista, jonka tehtävänä on edistää monitieteistä yhteistyötä digitalisaation ja älykkään yhteiskunnan strategisella fokusalueella.
6G Flagship kehittää uutta matkaviestimisen sukupolvea
-
Työelämäprofessori ja dosentti Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa
Pääinsinööri, Nokia Industries
Uusi suunta uudelle G:lle
Moni seikka 6G:stä on vielä hämärän peitossa. Tästä huolimatta jotkin asiat ovat varmoja, kuten kehitystyön tavoitteet, elämän laadun parantaminen ja kestävä kehitys. ”Tulevaisuuden ICT-ratkaisujen on vastattava kestävyyden haasteeseen. Eikä vain 6G:n vaan myös nykyisten järjestelmien.” Siirrettävät ja tallennetut datamäärät kasvavat koko ajan, ja haasteena on vähentää näiden prosessien energiankulutusta ja muita päästöjä. Nykyisessä tilanteessa käyttäjät eivät voi edes tietää, kuinka paljon energiaa heidän datasiirtonsa oikein kuluttaa.
Aiemmat standardit ovat enimmälti lisänneet nopeutta ja vähentäneet viivettä langattomassa tiedonsiirrossa. 4G oli ensimmäinen aidosti globaali standardi, ja 5G lisäsi sen kapasiteettia. Kun nykyiset verkot ovat suurten palveluntarjoajien operoimia, 5G ja tuleva 6G tullaan soveltamaan erityisiksi, paikallisiksi verkoiksi. Niitä voidaan käyttää muun muassa automatisoimaan teollisuuskohteita, kuten satamia tai tehtaita, joissa operoi useita eri toimijoita.
Marja uskoo, että sovelluskohteita on useita ja mainitsee esimerkin: ”Verkot voisivat kopioida kokonaisia työmaita ja päivittää muuttuvaa tilannetta reaaliajassa. Tällä voitaisiin vaikka helpottaa suorittavaa työtä tuottamalla parempaa tilannekuvaa ja avaamalla pääsy tarvittaviin tietoihin siinä fyysisessä ympäristössä.”
Toinen visio 6G:stä näkee datan resurssina, jota voitaisiin levittää eri järjestelmien välillä vapaasti. Tässä mallissa yksittäiset, kokeilunhaluiset käyttäjät pääsisivät kehittämään innovaatioita, osaamista ja uusia keksintöjä tämän tiedon pohjalta. Kuten Seppo asian muotoilee, tällä tavoin voitaisiin ”demokratisoida innovaatiota 6G-aikakaudella”
Uusien verkkojen esteet ja mahdollisuudet
Itse teemasessiossa Marja ja Seppo hahmottelivat näitä 6G-teknologian tulevia sovelluksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Kuten Seppo puheessaan sanoi, poliittisen kentän muutokset vaikuttavat aina teknologioiden globaaliin standardointiin. On iso kysymys, kuka datan omistaa, ja on suuria eroja siinä, miten suuryritykset sitä käsittelevät, ja miten eri valtiot suhtautuvat tähän.
Seppo jatkaa kuitenkin, että haasteista huolimatta nämä uudet paikallisverkot avaavat monia mahdollisuuksia eri toimialoille ja näiden uusien verkkopalveluiden tarjoajille. Kerran kehitetyt ratkaisut voidaan räätälöidä uudelleen eri asiakkuuksille, kasvaen vertikaalisesti. Näiden verkkojen käyttäjille ne tarjoavat taas säästöjä, kun työtä voidaan organisoida toimivammin, ja nämä säästöt taas mahdollistavat kasvua muualla. Tästä kehitystyöstä hän myös mainitsee, että “mikään ei rajoita tätä kehitystä hamaan tulevaisuuteen, vaan moni tavoite on toteutettavissa jo nykyisillä teknologioilla.”
Marja piti esityksensä näistä tulevista 5G:n ja 6G:n varassa toimivista paikallisista ekosysteemeistä. ”Aiemmin suuret matkaverkko-operaattorit hallitsivat maanlaajuisia verkkoja, mutta nyt niiden lisäksi voi olla myös jonkun muun operoimia paikallisverkkoja.” hän kertoo. Nykytrendi onkin, että yritykset eivät välttämättä halua jakaa dataansa, vaan pitävät sen oman ICT-infransa sisällä. Tämä luo aivan uudenlaisia yhdistelmiä yritysten ja teknologioiden kesken. Vanha ”operaattori – laitevalmistaja – lainsäätäjä – loppukäyttäjä” arvoketju saa haastajan näistä uusista järjestelmistä ja käyttömalleista.
Ihmisille, liiketoiminnalle, eläimille?
Puheenjohtajien esityksiä seurasi työpaja, jonka osallistujat visioivat verkkojen tulevaisuutta vastaamalla kysymyksiin ”Kuka tekee 6G:n” ja ”Ketä varten 6G tehdään”. Puhujien fasilitoima pajatyöskentelyssä osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, jotka käsittelivät vuorollaan molempia aiheita. Työskentelyn tuloksia on tarkoitus käyttää 6G:n kehityksessä.
Ensimmäinen kysymys vei pohtimaan aiemmin mainittua yrityskentän muutosta. Uusia pelaajia tulevat olemaan suuret pilvipalveluntarjoajat, jotka voivat hyödyntää maailmanlaajuisia datakeskuksiaan paikallisten verkkopalveluiden tarjoamiseen ja ostaa langattomat osat nykyisiltä toimijoilta. Startupeista kysyessäni Marja muistuttaa, että “verkkoliiketoiminta on isojen tekijöiden hallussa, eikä se tule muuttumaan. Mutta kasvuyritysten ja pk-sektorin näkökulmasta mahdollisuudet löytyvät yhteistyöstä näiden yritysten kanssa.”
6G-käyttäjien määrittely onkin hankalampaa, koska eri loppukäyttäjät eivät todennäköisesti osallistu keskusteluun ensinkään, eikä heidän toisaalta ole helppoa saada ääntään kuuluviin. Käyttäjät voivat olla ketä tahansa yksityishenkilöistä yrityksiin, joilla on aivan erilaiset tarpeet. Työpaja herätti monia mielenkiintoisia ajatuksia 6G:n käyttäjistä: “Yksi osallistuja sanoi, että tehdään 6G-verkko eläimille.”
Toinen tärkeä kysymys on, kuinka yksittäisen käyttäjän voimaannuttaminen 6G:ssä voidaan varmistaa, jotta heillä on aito mahdollisuus aktiiviseen rooliin ekosysteemissä. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi saatavilla olevia suunnittelutyökaluja, joilla voisi testata, valmistaa ja muovata omiin tarpeisiin sopivia teknologioita.
Selvittämässä yhteistä tulevaisuutta
Loppujen lopuksi 6G-teknologia on vielä kaukana tulevaisuudessa, arviolta vuonna 2030, ja sen suunta on Marjan, Sepon ja muiden tieteentekijöiden ja kehittäjien käsissä. Työpajan osallistujat suhtautuivat kuitenkin positiivisesti aiheeseen, joka kirvoitti joukossa iloa ja innostusta. Vielä on paljon tehtävää, mutta moninainen joukko yliopiston ja teollisuuden edustajia osoitti, että saavutettavaa on myös paljon!
Marja painottaa lopuksi tarvetta monialaisuuteen, joka sisällyttäisi myös humanistisia ja sosiaalitieteitä 6G:n kehitykseen teknologian ja tekniikan tukena. ”Jos on tarkoitus lisätä ihmisten elämänlaatua, täytyy heidän tarpeensa tuntea ja tietää kuinka niitä tulisi lähestyä.” Jäämme kiinnostuksella odottamaan 6G teknologian muotoutumista tulevien vuosien aikana, emmekä malta odottaa, millaisia hyötyjä yksilöt ja yritykset voivat näillä järjestelmillä saavuttaa!
Jussi Meriläinen
Innovaatioviestinnän Yliopistoharjoittelija // Innovation communications Intern
+358 50 305 5741
jussi.merilainen@oulu.fi
Blogitekstit, uutiset, sosiaalinen media, tapahtumaviestintä, viestintäsuunnittelu.
Blog posts, news, social media, event communication, communication planning.
