Onnistunut yhteistyö luo uusia kontakteja

Kirjoittanut Jussi Meriläinen

Juho Yliniemi kertomassa yritysyhteistyön eduista geopolymeerinäytteiden kera.

Tutkimusyhteistyö yritysten kanssa on tehokas tapa laajentaa verkostoja ja lisätä tunnettuutta yliopiston ulkopuolella. Juho Yliniemi kertoi oman verkostonsa kehittymisestä ja yritysyhteistyön eduista Tammikuun InnoVisitor-tapahtumassa.

Juho Yliniemen aloittaessa ensimmäisenä tohtorikoulutettavana Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusryhmässä, ei geopolymeereistä tiedetty juuri mitään. Niitä alettiin kehittää sementin korvaajaksi hyödyntämään teollisuuden mineraalijätettä.

Tähän päivään tultaessa tutkimusryhmän rahoitus ja julkaisumäärät ovat kasvaneet merkittävälle tasolle: vuoden 2020 rahoitus oli miltei 2 miljoonaa euroa ja julkaisuja on vuosittain 40–50. Samalla alalle on syntynyt uutta yritystoimintaa tuotantoketjun eri vaiheisiin.

Luottamusta rakentamassa

Yliniemen mukaan yritykset ovat olleet keskeisenä osana tutkimusryhmän menestyksessä. Onnistuessaan yhteistyö hyödyttääkin molempia osapuolia, yrityksiä lisäarvon ja tutkimusryhmiä rahoituksen muodossa. Yritysyhteistyö on konkreettinen näyttö yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, jota tutkimukselta toivotaan useissa rahoitushakemuksissa.

Yhteistyöverkon kasvattaminen vaatii strategiaa. Keskeisenä elementtinä alusta asti on luottamuksen rakentaminen. Onnistunut yhteistyö jää mieleen ja voi saada yrityksen sitoutumaan laajempaan projektiin. Tutkija voi myös saada yritykseltä tietoa ajankohtaisista, ratkaisua vaativista ongelmista.

Esimerkki hankkeen yhteistyöverkostosta. Laatinut: Tero Luukkonen

Puhelinverkosta yhteistyöverkostoksi

Kuinka näitä verkostoja sitten luodaan käytännössä? Yliniemen mukaan yksi helpoimmista tavoista on yksinkertaisesti soittaa potentiaaliselle yhteistyötaholle ja esitellä idea mahdollisesta tutkimusyhteistyöstä. Vaiva on pieni, ja vaikka ajatus ei menisikään läpi, tieto osaamisesta on saatettu eteenpäin.

Luonnollisesti myös omaa henkilökohtaista verkostoa kannattaa hyödyntää yhteistyötä haettaessa. Myös mediaa kannattaa tiedottaa uusista mielenkiintoisista tutkimustuloksista. Mitä laajemmin tutkimuksesta tiedetään, sitä varmemmin joku ottaa myöhemmin yhteyttä.

Luottamuksen rakennuttua yritykseen tutkija hyötyy myös verkostojen verkostoista. Yrityksillä on omia yhteistyökumppaneita tai kilpailijoita, jotka voivat kiinnostua hankkeesta menestyneen tutkimusryhmän kanssa.

Konkreettisia tuloksia

Tällä tavoin myös Juho Yliniemen edustama ryhmä on kasvanut muutamasta hengestä yli 400 henkeä kattavaksi yhteistyöverkostoksi.

Joukkoon kuuluu tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita, ja monipuolista rahoitusta tarjoavat alueelliset JTF ja EAKR, valtakunnalliset Business Finland ja Akatemia sekä eurooppalainen Horizon.

 

 

Jussi Meriläinen


Innovaatioviestinnän Yliopistoharjoittelija // Innovation communications Intern
+358 50 305 5741
jussi.merilainen@oulu.fi

Blogitekstit, uutiset, sosiaalinen media, tapahtumaviestintä, viestintäsuunnittelu.

Blog posts, news, social media, event communication, communication planning.

Edellinen
Edellinen

Ammatillinen ystävyys yhteistyön rakennusaineena

Seuraava
Seuraava

Oulun yliopiston innovaatiotoiminta vuonna 2022