Suomessa epäonnistumisen pelko estää yrittämistä – Matti Muhos tutkii, miksi tilanne on päinvastainen muissa Pohjoismaissa
Kirjoittanut Vilma Lehto
Matti Muhos kertoo Innovaatiokeskuksen järjestämässä InnoVisitor-tapahtumassa, miten yrittäjyyteen suhtaudutaan eri Pohjoismaissa. Kuva: Kaisa Still
Suomalaiset pelkäävät epäonnistumista. Se näkyy ainakin siinä, että emme uskalla ryhtyä yrittäjiksi. Mistä tällainen pelko johtuu? Muissa Pohjoismaissa yritetään rohkeammin, joten miksi tilanne muuttuu, kun tilannetta tarkastellaan Suomen rajojen sisällä?
Suomessa on tutkitusti alhaisempi yritysten perustamistiheys kuin vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa. Aihetta on tutkinut Oulun yliopistossa kasvun hallinnan, uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professorina sekä Kerttu Saalasti Instituutin johtajana työskentelevä Matti Muhos.
”Maailmanpankin mukaan verratessa, uusien yritysten perustamistiheys on Suomessa suhteellisen alhaista. Sen pohjalta kiinnostuimme erityisesti pohjoismaisesta vertailusta”, Muhos kertoo.
Pelon määrä kasvaa
Muhos oli viime vuonna mukana toteuttamassa Global Entrepreneurship Monitor -tutkimusta. Hänen mukaansa tutkimustuloksissa kiinnostavaa oli se, kuinka epäonnistumisen pelko on kasvanut Suomessa. Vuonna 2015 40 prosenttia suomalaisista on nähnyt epäonnistumisen pelon esteeksi yrityksen perustamiselle, kun taas vuonna 2021 sama lukema on ollut jo 50 prosenttia.
”Lisäksi Suomessa on havaittavissa sukupuolten välinen kuilu eli 60 prosenttia naisista pitää epäonnistumisen pelkoa esteenä yrityksen perustamiselle. Miesten kohdalla vastaava lukema on 40 prosenttia. Vastaavaa sukupuolten välistä eroa ei ollut tarkemman vertailun kohteiksi valituissa Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa. Meitä jäi kiinnostamaan, mistä sukupuolten kuilu johtuu.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Yrittämisen pelko on erityisen korkea suomalaisten naisten keskuudessa. Lähde: https://www.gemconsortium.org/report/global-entrepreneurship-monitor-20212022-finnish-report
Muhos on tutkinut yrittäjyyden maakohtaisia eroja aiemminkin vertaillen Suomen tilannetta esimerkiksi Aasiaan, Brasiliaan ja Kaliforniaan.
”Olen aina ajatellut Pohjoismaita itsestäänselvyytenä ja liian samankaltaisina, mutta nyt halusin ottaa härkää sarvista ja lähteä selvittämään, mitä tapahtuu, kun aihetta lähtee tutkimaan. Minulla on ollut jo pitkään haaveena tehdä kasvujohtamisen tutkimusta pohjoismaissa.”
Tutkimuskohteena Pohjoismaat ja Gen Z
Nyt tarkastelun kohteena ovat Pohjoismaat ja Gen Z -sukupolvi eli vuosina 1997–2012 syntyneet yrittäjät.
”Kyseinen sukupolvi valikoitui tutkimuksen kohteeksi, koska se on tällä hetkellä nopeimmin kasvava sukupolvi työelämässä. Minua kiinnostaa tietää, millaista tulevaisuutta nuoret yrittäjät meille rakentavat ja mitkä asiat ovat heille yrittämisessä sekä yrityksen johtamisessa tärkeitä.”
Muhos suuntasi ensin matkallaan Islantiin, sen jälkeen Tanskaan ja sieltä Norjaan ja Ruotsiin. Kohteissa hän pääsi keskustelemaan paikallisten yrittäjien kanssa, ja haastateltavia löytyi niin yhteistyöyliopistojen kuin sattuman kautta.
”Tanskassa majoituin eräässä Bed and Breakfast -paikassa ja löysin haastateltavia tutkimukseeni majoituksen omistajan verkostojen kautta”, Muhos muistelee.
Tällä hetkellä tutkimusdata on siis kerätty, ja ainoastaan Suomen osalta haastattelut ovat vielä kesken. Ensi vuoden puolella alkaa varsinainen artikkelien julkaisutyö.
Muhos painottaa, että hänen esityksessään ylös nostamat tiedot ovat tutkijan ensihavaintoja, eivät vielä varsinaisia tutkimustuloksia, vaikka haastatteluihin perustuvatkin.
Rohkeasti yrittäjyyttä päin
Islannista kerätyistä havainnoista Muhos nostaa esille sen, kuinka islantilainen karu luonto jo itsessään kannustaa tarttumaan mahdollisuuksiin silloin, kun se on vielä mahdollista. Vaikuttaisi siltä, että maassa mentaliteetti yrittämistä kohtaan on rohkea.
”Haastattelujen perusteella islantilaiset yrittäjät ovat kokeneet isojakin epäonnistumisia, mutta he ajattelevat, että maine on kestävämpää kuin raha. Hyvä maine siis kestää satunnaisia taloudellisia menetyksiä ja positiivinen riskinotto nimenomaan kasvattaa mainetta. Islantilaisilla ei siis ole havaittavissa suomalaisille tuttua varman päälle -ajattelua.”
Islannissa ihmiset niin sanotusti kasvavat yrittämisen maailmaan. Työtä ja yrittäjyyttä yhdistetään maassa lapsuudesta saakka, eikä koulutusta nähdä niin sitovana kuin täällä Suomessa.
”Jos joku tekee vaikkapa opettajan töitä, saattaa hän iltaisin ajaa esimerkiksi lumilinkoa.”
Myös usko omaan tekemiseen on omaa luokkaansa. Investointeja tehdään omasta rahapussista, mikäli rahoitusta ei saada. Lisäksi islantilaiset tukevat toisiaan ja ovat valmiita jakamaan omia verkostojaan uuden yrittäjän käytettäväksi.
Oppia muista Pohjoismaista
Tanskassa taas yrittäjyyteen rohkaistaan ihan eri tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen monin eri keinoin. Yliopistoharjoittelun voi tehdä omassa startupissa ja jotkut yliopistot tarjoavat opiskelijoille jopa täyden palvelun startupyhteisöjä heitä auttamaan ja neuvomaan.
”Suomessa työntekijäksi työllistyminen on normi, jota rakenteet tukevat. Yrittäminen nähdään poikkeuksena. Suomalaisissa korkeakouluissa voisimme panostaa enemmän yrittäjäosaamisen nostamiseen ja konkreettisiin yrityskokeiluihin jo opiskeluaikana”, Muhos huomauttaa.
”Lisäksi voisimme antaa mahdollisuuksia kokemuksen kartuttamiseen niin, että nuorilla olisi taitoja sekä rohkeutta toteuttaa omia unelmiaan. Nimenomaan se, miten meillä nuoria kasvatetaan, vaikuttaa siihen, miksi yrittäjyydestä ei kiinnostuta tai sukupuolten välille ilmestyy kuiluja. Esimerkiksi Islannissa on aktiivisia tasa‐arvoa edistäviä naisyrittäjäverkostoja, joista voisimme ottaa mallia.”
Matti Muhos vieraili Innovaatiokeskuksessa InnoVisitorina joulukuussa. Seuraava InnoVisitor järjestetään tammikuun 25. päivä, jolloin vierailijana on Niina Karvinen aiheenaan sosiaaliset innovaatiot.
Vilma Lehto
Viestinnän harjoittelija // Communications Intern
+358 50 305 5761
vilma.lehto@oulu.fi
Blogitekstit, uutiset, sosiaalinen media, tapahtumaviestintä.
Blog posts, news, social media, events communication.