Vetytalous tulee, oletko valmis? Kooste Pohjoinen teollisuus 2024 -messuilta
Pohjoinen teollisuus 2024 -messut nostivat esiin ratkaisuja teollisuuden ympäristövaikutusten hillitsemiseksi.
22.-23.5. päästiin taas teollisuuden polttavimpien puheenaiheiden ja ilmiöiden pariin Pohjoinen Teollisuus -messuilla! Pohjoisen Suomen teollisuuden asiantuntijoille ja päättäjille suunnattu tapahtuma tarjosi kävijöille laajan setin teollisuuden palveluita, tuotteita ja uusinta tietoa. Tapahtuman asiantuntijapuheenvuorot rakentuivat ajankohtaisten teemojen ympärille: vety- ja tuulivoima, vetytalous, cleantech, kestävä kehitys ja pohjoisen Suomen suurhankkeet nousivat erityisesti ensimmäisen päivän pääteemoiksi.
Oulun yliopisto on yksi tärkeimmistä vetytutkimuksen keskuksista Suomessa, joten erityisesti vetytalous kiinnosti meitä puheenaiheena. Niinpä koostimme tähän blogitekstiin tunnelmia messuilta sekä ajankohtaisimmat tärpit vetytalouteen liittyvistä keskustelunavauksista.
Mistä vauhtia vetyinvestointeihin?
Vedyn avulla voidaan korvata fossiiliset polttoaineet, sillä sitä voidaan tuottaa puhtaasti ja käyttää energiana päästöttömästi. Vedyn avulla voidaan myös varastoida ja siirtää energiaa, ja se on myös teollisuuden raaka-aine. Vetytalous nähdään tulevaisuudessa nousevan osaksi kehittyneiden hiilineutraalien yhteiskuntien energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä.
Messujen ensimmäisenä puhujana nähtiin puhdasta vetyä tuottavan Hycamiten perustaja Matti Malkamäki. Hycamiten päästöttömällä teknologialla pilkotaan metaania vedyksi ja kiinteäksi hiileksi. Metaanipyrolyysiin perustuva teknologia käyttää vain 13 prosenttia energiamäärästä, joka tarvitaan vedyn tuottamiseen elektrolyysin avulla vedestä. Menetelmä perustuu Oulun yliopiston kestävän kemian professorin Ulla Lassin keksintöön, jota yhtiö on kehittänyt edelleen yhdessä yliopiston tutkijoiden kanssa.
Malkamäki nosti esiin, että Suomeen ja EU:n alueelle on kaavailtu suuria vetyalan investointeja, mutta suunnitelmat junnaavat paikallaan, eikä lopullisia investointipäätöksiä kuulu. Pienistä edistysaskeleista huolimatta EU:ssa edetään liian hitaasti ja sääntely perustuu Malkamäen mielestä tavoitteiden toteutumisen kannalta vääriin asioihin.
Malkamäki kritisoi puheessaan EU:n sääntelyn keskittymistä siihen, että kaiken energian on oltava nyt ja heti uusiutuvaa. Tätä ajatusta ajaa esimerkiksi Saksan energiapoliittinen ohjelma Energiewende, joka on epäonnistunut tavoitteissaan vähentää sähköntuotannon hiilijalanjälkeä. Meidän pitäisi ottaa tästä opiksemme ja keskittyä luomaan sääntelyä, jolla pyritään ensin vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tähän tarvitsemme vähähiilistä vetyä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa teknologianeutraali lähestymistapa vetyyn tuottaa enemmän tuloksia, kuin Euroopan tiukasti uusiutuviin energianlähteisiin keskittyvä sääntely. Uusiutuvan energian käytön on toki oltava lopullinen tavoitteemme, mutta puuhun kiipeämistä ei voi aloittaa latvasta.
Lisäksi Malkamäen mukaan vetytaloutta tulisi kehittää teollisuus edellä. Vetytalouden osalta suurimmat hyödyt ja päästövähennykset saadaan vähähiilistämällä teollisuutta, eikä keskittymällä esimerkiksi kotitalouksiin. Esimerkiksi terästeollisuus on nykyään yksi saastuttavimmista teollisuuden aloista. Terästeollisuudessakin ollaan kuitenkin suurten mullistusten äärellä: esimerkiksi ruotsalainen teräsyhtiö SSAB pyrkii ensimmäisenä yhtiönä maailmassa tekemään terästä fossiilivapaasti kehittämällään vetypelkistysmenetelmällä. Tällaisista menestystarinoista meidän tulisi ottaa oppia tulevaisuudessakin.
Suomella on hyvät edellytykset kehittää menestyvää vetytaloutta. Muiden resurssien lisäksi meillä on paljon teknologista osaamista eri yhtiöissä ja yliopistoissa. Parhaat tulokset saamme varmasti tekemällä yhteistyötä eri yritysten ja organisaatioiden kesken vetysiirtymän edistämiseksi. Kyse on isoista haasteista, joita kukaan ei pysty taklaamaan yksin.
Oulun yliopiston vetytutkimus on maailman huipulla
Samoilla aihepiireillä jatkettiin myös Malkamäen puheen jälkeen. Lavalle nousi Oulun yliopiston säätötekniikan tutkimusryhmän johtaja Mika Ruusunen, joka avasi näkymiä vetytalouteen ja cleantech-alaan tutkimuksen näkökulmasta. Cleantech on yleisnimitys kaikelle, joka parantaa energia- ja materiaalitehokkuuta sekä ympäristön hyvinvointia. Ympäristön tilan parantaminen on Ruususen mukaan megatrendi, joka toimii tällä hetkellä myös vetytaloutta ajavana voimana.
Nykyisin vedyntuotanto perustuu vielä pitkälti höyryreformointiin, jossa vetyä valmistetaan maakaasusta. Lähitulevaisuudessa vedyn tuotanto on siirtymässä päästöttömään elektrolyysiprosessiin, jossa vettä hajotetaan sähkön avulla vedyksi ja hapeksi. Kuten Ruusunen ja Malkamäki mainitsivat, vedyn tuottaminen vedestä elektrolyysillä vaatii kuitenkin suuren määrän energiaa. Valtava uusiutuvan sähköenergian tarve on haaste elektrolyysipohjaisen vedyntuotannon kasvattamiselle.
Hycamiten hyödyntämien metaanipyrolyysiin perustuvien menetelmien lisäksi Oulun yliopistossa kehitetään muitakin vaihtoehtoisia, päästöttömiä ja vähäsähköisiä tapoja tuottaa vetyä. Valokatalyysin avulla tuotettu aurinkovety on yksi tulevaisuuden menetelmä, jossa vedestä tehdään vetyä suoraan auringonvalolla ilman sähköä. Auringonvalon energian avulla vesimolekyylit hajotetaan katalyytin pinnalla vedyksi ja hapeksi.
Veden ja maakaasun lisäksi vetyä tuotetaan myös muista lähtöaineista, erilaisista teollisuuden sivuvirroista tai orgaanisista jätteistä. Oulun yliopiston tutkimusesimerkkinä Ruusunen mainitsi GREENE-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uusi termokemiallinen menetelmä biokaasun hyödyntämiseen fossiilittoman biovedyn tuotannossa. Hankkeessa tehtävä menetelmäkehitys ja teknologian pilotointi edistävät vähäpäästöistä, joustavaa ja tehokasta hajautettua energiantuotantoa. Siten hanke vahvistaa uusien paikallisten tuotekehitys- ja liiketoimintaratkaisujen syntymistä energiantuotannossa. Projektissa kehitetään ja rakennetaan jatkuvatoiminen pilot-mittakaavan laitteisto vedyn tuotantoon. Vedyn tuotannon yhteydessä syntyvä hiilimonoksidi hyödynnetään prosessin energianlähteenä.
Oulun yliopiston vetytutkimus nojaa sekä syvälliseen perustutkimukseen että laajaan soveltavaan tutkimukseen, joita edistetään kymmenissä tutkimushankkeissa. Oulun yliopiston vetytutkimuksessa painottuu erityisesti puhtaiden vedyn tuotantoteknologioiden edistäminen sekä vedyn hyödyntäminen terästuotannossa, ja samoin terästen kehittäminen vedyn varastointia ja siirtoa varten. Lisäksi kehitetään vedyn hyödyntämismenetelmiä esimeriksi kemianteollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä sekä uuteen vetytalouteen sopivia liiketoimintamalleja.
"Messuilla oli paljon näytteilleasettajia ja muutenkin aktiivinen yleisilme. Oli hienoa huomata, kuinka oppi- ja tutkimuslaitokset olivat messuilla luonnollisesti edustettuina yhdessä yritysten kanssa. Mieleen jäivät erityisesti mielenkiitoiset puheenvuorot, joista muodostui kattava läpileikkaus pohjoistakin teollisuutta koskettavista teemoista."
Miten sinun yrityksesi voisi hyötyä uusimmasta tutkimustiedosta?
Kestävä kehitys, vetytalous ja uusiutuvat energianlähteet kuuluvat selkeästi Pohjoisen teollisuuden puhutuimpiin ja ajankohtaisimpiin aiheisiin. Uusien innovaatioiden ja tutkimustiedon myötä voimme mullistaa monia teollisuuden osa-alueita ja rakentaa yhdessä sekä parempaa liiketoimintaa että puhtaampaa ympäristöä.
Miten sinun yrityksesi voisi hyötyä uusimmasta tutkimustiedosta? Jos et kerennyt käydä Oulun yliopiston messuständillä juttelemassa, ota yhteyttä Innovaatiokeskuksen liiketoiminnan asiantuntijoihin. Autamme sinua hyödyntämään Oulun yliopiston asiantuntijoiden poikkeuksellisen laajaa näkemystä, joka pohjautuu monitieteisyyteen. Meiltä löydät kumppanin niin koulutus-, tutkimus- kuin innovaatioyhteistyöhön yrityksesi koosta tai toimialasta riippumatta.
Ota meihin yhteyttä!
Maria Juurikka
Yritysasiantuntija
maria.juurikka@oulu.fi
+358294487646
Petri Leukkunen
Asiakkuuspäällikkö
petri.leukkunen@oulu.fi
+358294481162
Kaisa Still
Asiakkuuspäällikkö
kaisa.still@oulu.fi
+358294488030