Tekoäly auttaa tulevaisuuden röntgenkuvauksessa

Tutkimusryhmän jäsenet Miika Nieminen (vas.) Timo Liimatainen, Matti Hanni, Tomi Väänänen ja Vili Tuppurainen seisovat rivissä ulkona.

Tutkimusryhmään kuuluvat Miika Nieminen (vas.) Timo Liimatainen, Matti Hanni, Tomi Väänänen ja Vili Tuppurainen.

Tutkija Timo Liimatainen ja hänen tiiminsä kehittävät sairaaloihin uutta teknologiaa, jossa tekoäly auttaa potilasta asettautumaan röntgenkuvausta varten. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.

 

Oletko sinä koskaan ollut röntgenkuvauksessa, jossa kuva ei meinaa onnistua? Aika moni on, sillä röntgenkuvan ottaminen ei ole aina niin helppo homma.

“Esimerkiksi polvi on hankala kuvattava, jolloin hukkakuvien osuus on suuri. Potilas saa turhaan säteilyä, eikä kuvasta ei voi tehdä diagnoosia. Lisäksi hoitajan kallista työaikaa kuluu — heitä kun on muutenkin liian vähän”, kertoo sairaalafyysikko ja Oulun yliopiston dosentti Timo Liimatainen.

Liimatainen tiimeineen haluaa vastata sairaaloiden automatisoinnin tarpeeseen ja helpottaa hoitajien työtä. Niinpä tiimi kehittää teknologiaa, jossa tekoäly avustaa potilasta röntgenkuvauksen asettelussa.

“Pohdimme, mitä röntgenkuvauksessa olisi vielä mahdollista automatisoida. Paljon automatiikkaa jo löytyykin, mutta potilaan asettelu kuvauksessa on edelleen täysin röntgenhoitajan harteilla. Teknologiamme analysoi potilaan asentoa videokuvasta ja antaa sen perusteella potilaalle ohjeita, miten asettautua kuvaan paremmin”, Liimatainen kertoo.

Projekti on alkanut heinäkuussa 2024 ja sen on tarkoitus kestää puolitoista vuotta. Aluksi laitteistoa kehitetään erityisesti keuhkokuvausta varten, sillä keuhkoja kuvataan röntgenissä kaikkein eniten. Ensimmäisen kehitysvaiheen jälkeen teknologiaa tullaan pilotoimaan oikeilla potilailla ja samalla tehdään myös kaupallistamistutkimusta.

Hanke on päässyt ensimmäisten kuukausiensa aikana jo hyvään vauhtiin.

“Olemme kehittäneet ja pilotoineet teknologiaa omilla kehoillamme ja miettineet, miten asettelua voisi avustaa. Ohjelmoimme erilaisia skenaarioita asettelun kulusta ja siitä, miten avustin näissä tilanteissa potilaita ohjeistaisi. Pyrimme löytämään potilaille miellyttävän ja intuitiivisen tavan käyttää teknologiaa.”

Lääketieteellisen innovaation kehittäminen on pitkä prosessi, jossa tarvitaan laajaa tutkimusta ja erilaisia lupia ennen kuin keksintö saadaan oikeasti käyttöön. Liimatainen suhtautuu prosessiin kuitenkin positiivisesti.

“10 vuotta lienee realistinen aika, jossa teknologiamme voidaan saada käyttöön. Kun se aika tulee, uskon että se helpottaa röntgenhoitajien työtä ja antaa heille entistä paremman mahdollisuuden keskittyä potilaan hyvinvointiin”, hän summaa.

Timo Liimatainen

Timo Liimatainen

Toimii sairaalafyysikkona Oulun yliopistollisessa sairaalassa sekä dosenttina ja tutkimusryhmän vetäjänä Oulun yliopistossa. Valmistunut tohtoriksi Kuopion yliopistosta. Työskennellyt magneettikuvaustutkimuksen parissa Minnesotan yliopistossa ja tutkimusryhmän vetäjänä Itä-Suomen yliopistoissa sekä opiskellut sairaalafyysikoksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Edellinen
Edellinen

Minkä pelissä oppii, sen töissä taitaa — LessonLab tuo oppimisen nykyaikaan

Seuraava
Seuraava

Mitä yrityksen ja yliopiston yhteistyö voi parhaimmillaan olla? Metsä Groupin ja Oulun yliopiston kumppanuus on siitä hyvä esimerkki