Ota tekijänoikeudet haltuun osa 1 — mikä, mille ja kenen IPR?
Tutkija, opettaja, opiskelija: tiedätkö miten voit hyödyntää erilaisia aineistoja opetuksessa ja tutkimuksessa? Milloin tarvitset luvan ja mitä Kopioston kopiointilupa mahdollistaa? Entä kenelle IPR-oikeudet kuuluvat korkeakouluissa?
Näihin kysymyksiin pureuduttiin Innovaatiokeskuksen Ota tekijänoikeudet haltuun –koulutuksessa asiantuntijoiden puheenvuorojen ja havainnollistavien ryhmätöiden avulla. Kouluttajina olivat Kopiosto ry:n lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela ja Innovaatiokeskuksen IPR-asiantuntija Maarit Jokela. Jos et päässyt paikalle, niin eipä hätää! Tiivistämme tässä blogitekstissä ja sen jatko-osassa kurssin tärkeimmän annin.
Mikä IPR?
Mitä IPR-oikeudet sitten ovat ja mitä niillä voi suojata? Intellectual property rights eli tekijänoikeussuoja rakentuu kansallisen lain lisäksi kansainvälisistä sopimuksista. IPR-oikeudet suojaavat kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijää antamalla tekijälle lakiin perustuvan oikeuden päättää tai kieltää teoksensa käytöstä. Tekijänoikeuslaki kuitenkin myös mahdollistaa toisten teosten käytön esimerkiksi erilaisilla käyttöluvilla vaikkapa opetuksessa.
Tekijänoikeus suojaa esimerkiksi kirjallisia teoksia, kuten kirjoja, lehtiartikkeleita, opetusmateriaaleja ja tutkimusraportteja. Lisäksi se suojaa sävellysteoksia, koreografioita, näytelmiä, elokuvia, valokuvia ja muita kuvataiteellisia teoksia sekä karttoja ja tietokoneohjelmia. Suojan saadakseen niin sanotun teoskynnyksen on ylityttävä, joskaan sille ei ole yksiselitteisiä kriteerejä, vaan sitä arvioidaan tapauskohtaisesti. Teoksessa on kuitenkin oltava omaperäisyyttä, joka ilmentää tekijänsä ainutlaatuisia, persoonallisia valintoja. Ideat, periaatteet, tieto, aiheet ja teemat eivät ole teoksia: kuka tahansa saa kirjoittaa kirjan tai maalata taulun samasta aiheesta kuin joku muu.
Teos saa tekijänoikeussuojan automaattisesti, kun teos on luotu, eli rekisteröintiä tai hakemista ei tarvita. Suoja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Lähioikeus suojaa myös joitakin tuotoksia, jotka eivät ole omaperäisiä, mutta joiden tekeminen on vaatinut huomattavaa panosta. Esimerkiksi esittävä taiteilija saa suojaa teoksen esitykselle ja ääni- ja kuvatallennetuottaja saa suojaa tallenteelle. Suojan sisältö on tässä tapauksessa lähes sama kuin tekijänoikeussuojassa, mutta suoja-ajan pituus on lyhyempi, pääsääntöisesti 50 vuotta.
Millaista opetussisältöä voi suojata ja kuka sisällön omistaa?
Opettaja voi saada luomalleen opetus- ja koulutusmateriaalille tekijänoikeussuojaa luomalla materiaalia itse, tai yhdistelemällä toisten tekemiä sisältöjä materiaalikokonaisuudeksi, eli kokoomateokseksi. Jälleen materiaalin on oltava opettajan omaperäinen luovan työn tulos, jotta se saa suojaa. Omaperäisyys voi ilmetä esimerkiksi asioiden esittämisjärjestyksessä ja -tavassa tai muissa valinnoissa.
Tehtäväkokonaisuus voi myös saada luettelo- tai tietokantasuojaa. Esimerkiksi matematiikan oppikirja, tehtävämoniste, internetsivusto tai vastaava tehtäviä sisältävä kokoelma voi saada lähioikeussuojaa. Luettelosuoja edellyttää, että luetteloon on yhdistelty paljon tietoja, ja tietokantasuojan saadakseen sisällön keräämisen, varmistamisen tai esittämisen on vaadittava huomattavaa panostusta. Suoja ei kohdistu luettelon tai tietokannan sisältämiin yksittäisiin tietoihin, vaan kokonaisuuteen. Kannattaa muistaa myös, että jos luettelo tai tietokanta on luotu työ- tai virkasuhteessa, oikeudet kuuluvat työnantajalle.
Toisin kuin luettelo- ja tietokantasuojan kohdalla, tekijänoikeus opettajan tai opiskelijan tekemään materiaaliin ei siirry automaattisesti työnantajalle tai korkeakoululle. Tekijänoikeus kuuluu lähtökohtaisesti tekijälle. Työnantaja voi saada oikeuksia opettajan tai opiskelijan tekemään materiaaliin sopimalla esimerkiksi kirjallisesti tai suullisesti asiasta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus käyttää työntekijän työssä tekemiä teoksia normaalin toimintansa edellyttämässä laajuudessa, jos materiaalin tekeminen kuulunut työntekijän työtehtäviin. Ratkaisevaa on siis se, miten asiasta on sovittu.
Tekijänoikeuksien luovuttaminen
Joissain tilanteessa tekijänoikeuden haltija voi haluta luovuttaa oikeutensa toiselle henkilölle tai taholle. Tämäkin on mahdollista erillisellä sopimuksella. Sopimukselle ei ole olemassa muotomääräyksiä, eli asiasta voidaan sopia kirjallisesti tai suullisesti osapuolten haluamalla tavalla. Näyttötaakka sopimuksen olemassaolosta on kuitenkin sillä osapuolella, joka käyttää toisen tekemää sisältöä vedoten oikeuksien siirtymiseen.
Sopimuksessa kannattaa sopia luovutuksen laajuudesta. Mitä oikeuksia siirretään ja kenelle? Jääkö tekijälle rinnakkaiskäyttöoikeutta tai jotain muita oikeuksia teokseensa? Kuka sopii jatkossa oikeuksien käytöstä? Siirtyvätkö muokkausoikeus ja edelleen luovutusoikeus? Muun muassa näitä kysymyksiä kannattaa pohtia oikeuksia siirrettäessä, sillä esimerkiksi muokkausoikeus ei siirry automaattisesti, jos siitä ei ole erikseen sovittu.
Tekijänoikeudet voi luovuttaa toiselle joko kokonaisluovutuksena, osittaisluovutuksena tai käyttöoikeuden tai lisenssin puitteissa. Kokonaisluovutuksessa luovutuksensaajasta tulee tekijänoikeudenhaltija, jolloin tekijä ei enää voi itse käyttää teosta tai luovuttaa muille käyttöoikeuksia. Osittaisluovutuksessa tekijä luovuttaa vain osan taloudellisista oikeuksistaan, ja loput oikeudet säilyvät tekijällä. Lisenssin tapauksessa saaja saa oikeuden käyttää teosta sovitulla tavalla, esimerkiksi alueellisesti rajatusti.
Moraaliset oikeudet, joiden tarkoituksena on suojata tekijän ainutlaatuista suhdetta teokseensa, säilyvät aina tekijällä. Niiden mukaan tekijänoikeuksien uusi omistaja ei saa käyttää teosta loukkaavalla tavalla.
Parhaaseen lopputulokseen muiden teosten hyödyntämisessä päästään, kun tiedon ja ymmärryksen lisäksi toimitaan hyvällä asenteella — omia ja toisten oikeuksia kunnioittaen ja tehtyä työtä arvostaen. Jos haluat lisätietoja IPR-oikeuksista, pidä silmällä tulevia koulutuksiamme tai ota yhteyttä asiantuntijaamme:
Maarit Jokela
Innovaatio- ja IPR-asiantuntija
maarit.jokela@oulu.fi
+358294488066
Tämä blogisarja perustuu Kirsi Salmelan ja Maarit Jokelan kurssimateriaaleihin.