Voiko tutkimuksella tienata rahaa?
Kirjoittanut Maarit Jokela
Tänä päivänä jokainen tutkija tietää avoimen tieteen vaatimuksen. Sitä toitottavat monet tutkimusrahoitusta jakavat tahot. Avointa tiedettä on edistetty Suomessa jo pitkään. Mutta sulkeeko se pois tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen?
Äkkiseltään voi ajatella, että tieteen avoimuus ja kaupallistaminen ovat toisensa poissulkevia. Usein kaupallistamiseen liittyy patentointi. Se on kielto-oikeus eli kukaan muu ei saa tehdä liiketoimintaa patentissa kuvatulla keksinnöllä siinä maassa, jossa patentti on voimassa.
Ja jos joku valmistaa tutkimustiedon pohjalta tuotteen, onko se kaikkien avoimesti saavutettavissa?
Asia tuli äskettäin itselleni vastaan.
Mikä ihmetytti?
Tutkijat kertoivat, että rahoittajan vaatimus tieteen avoimuudesta ei salli tutkimustulosten kaupallistamista. Ei ainakaan sitä, että yliopisto ja sitä kautta myös tutkijat voisivat tienata rahaa.
Tästä syystä kaupallisen hyödyntämisen näkökulmaa ei ollut mietitty, vaikka yhtenä tavoitteena oli tehdä kaupallista potentiaalia omaava tuote.
Kyse oli EU:n H2020-hankkeesta, jossa mukana oli niin tutkimuslaitoksia kuin yrityksiä. EU:n jakaman H2020-rahoituksen yhtenä tavoitteena isossa kuvassa oli vahvistaa Euroopan kilpailukykyä muuhun maailmaan nähden.
Lähdin pohtimaan, mistä käsitys oikein kumpuaa. Onko avoimen tieteen vaatimus lyönyt itsensä läpi vähän turhankin hyvin? Onko se syrjäyttänyt ajatuksen siitä, että kaupallistamalla moni tutkimustulos voi päästä leviämään laajasti yhteiskunnan käyttöön?
Mitä tavoitellaan?
Avoimen tieteen perusajatuksena on, että tutkimuksessa syntyvän tiedon pitää päästä leviämään mahdollisimman laajalle ja hyödyttää yhteiskuntaa.
Tavoitteena on antaa kaikille periaatteellinen mahdollisuus tutkia, kritisoida, vakuuttua tai edistää tutkimusta. Pyrkimyksenä on myös kasvattaa luottamusta tieteeseen.
Riittääkö pelkkä tieto?
Moni tieto sinänsä on arvokasta.
Mitkä aineet ovat haitallisia terveydelle? Paljonko liikuntaa olisi hyvä harrastaa päivittäin? Mitkä tekijät lisäävät ilmastonmuutosta? Onko muilla planeetoilla elämää?
Tutkimuksen tuoman tiedon avulla voimme sopeuttaa omaa toimintaamme. On tärkeää, että tällainen tieto on vapaasti saatavilla eikä se ole vain tarjolla maksumuurin takana olevissa kansainvälisissä tiedelehdissä.
Mutta hyvä on huomata, että pelkästään tiedon levittäminen ei aina riitä. Monet tutkimustulokset ovat sellaisia, että niiden pohjalta voi synnyttää uusia tuotteita ja palveluita, jotka helpottavat elämäämme tai edistävät terveyttämämme.
Mitä vaaditaan?
Tutkimus lähtee usein liikkeelle eri ilmiöiden perinpohjaisesta selvittämisestä. Tiedon jalostaminen myytäväksi tuotteeksi tai palveluksi jää yrityksille. Usein tämä kehitysvaihe vaatii pitkäaikaista panostusta, jonka kustannukset kasvavat suuriksi.
Esimerkiksi tutkimuksen tuloksena voi löytyä uusi kemiallinen yhdiste, joka voisi olla lääke sairauteen, jota aikaisemmin ei ole pystytty hoitamaan. Jos uutta potentiaalista lääkettä ei patentoi, on hyvin todennäköistä, että lääke ei tule koskaan käyttöön. Se jää vain lupauksia herättäväksi tiedonmuruseksi.
On hyvä muistaa, että patentointi pitää aloittaa ennen kuin tiedon julkaisee.
Mikään yritys ei halua sijoittaa isoja summia rahaa siihen, että tekee kaikki tarvittavat lääkkeen turvallisuuteen liittyvät testaukset, jos ei saa itselleen siitä patentin tuomaa etuoikeutta.
Näissä tapauksissa pelkkä tutkimustiedon jakaminen ei riitä, jotta tulos tulisi yhteiskunnan hyödyksi.
Ja vaikka joku tutkimuksessa syntynyt löydös on patentoitu, se ei estä sen käyttöä uusiin tutkimushankkeisiin. Tämä mahdollistaa, että tulosta pääsee jatkokehittämään.
Miten olisi toimittava?
Minusta oikea lähestymistapa on miettiä niin tutkimuksen kaupallistamismahdollisuuksia kuin sitä, miten tutkimuksesta syntyvää tietoa levitetään mahdollisimman laajasti. Nämä kaksi näkökulmaa eivät poissulje toisiaan. Ne täytyy vain osata ajoittaa oikein.
Näin mahdollistetaan se, että tieto ei jää vain tutkijoille vaan se tulee laajasti yhteiskunnan hyödynnettäväksi. Me tavalliset kansalaiset saadaan niin uusia lääkkeitä, akkuratkaisuja autoihin, nopeampaa tiedonsiirtoa kuin keinoja mitata omaa hyvinvointiamme.
Nämä jäisivät syntymättä, jos tieteen avoimuus sulkisi mahdollisuuden tutkimustuloksen kaupalliseen hyödyntämiseen.
Lisätietoja
Maarit Jokela
Innovaatioasiamies // Innovation Manager
+358 40 355 9660, maarit.jokela@oulu.fi
IPR, teknologiansiirto, tutkimustulosten kaupallistaminen, Proof-of-concept rahoitus, innovaatiot, innovaatiotoiminnasta viestiminen, IPR-koulutukset.