Innovaatioprosessissa verkkojen on oltava vesillä ­– ”Oivallukset ja keksinnöt syntyvät usein yhdessä tehden”

Kirjoittanut Vilma Lehto

Pipelifen Marko Heikkinen vieraili kesän alussa Innovaatiokeskuksessa ja piti esitelmän yrityksen ja yliopiston välisestä yhteistyöstä.

Pipelife Finland Oy on kehittänyt innovaatioita yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Pipelifessa uuden liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Marko Heikkinen näkee, että yhteistyö onnistuu parhaiten, kun ideoita prosessoidaan ja kehitetään yhdessä alusta lähtien. Lisäksi laajat verkostot niin pienten kuin suurten yritysten välillä tuovat yhteistyöhön uusia mahdollisuuksia.  

Marko Heikkinen työskentelee Pipelife Finland Oy:lla ja vastaa uuden liiketoiminnan kehittämisestä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yksikön vastuulla on kehittää ratkaisuja älykkääseen vesihuollon monitorointiin ja ohjaukseen. Näitä innovaatioita kehitetään usein muiden toimijoiden, kuten Oulun yliopiston, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tai asiantuntijayritysten kanssa.

Pipelife valmistaa erilaisia LVIS-tuotteita, kuten putki- ja kaivotuotteita, hulevesien hallintajärjestelmiä sekä öljynerottimia. Koska yrityksen tuotevalikoima on laaja, tulee yrityksen pysyä markkinoiden ja tuoteratkaisukehityksen mukana.

”Me lähdemme liikkeelle siitä ajatuksesta, että pyrimme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Siksi jo alkuvaiheen keskustelut heidän kanssaan ovat tärkeitä. Emme tarjoa valmiita ratkaisuja vaan lähdemme kehittämään niitä asiakkaiden tarpeiden pohjalta”, Heikkinen selittää.

Kukaan ei siis puurra yksin ratkaisun parissa vaan ideoita lähdetään yhdessä prosessoimaan ja kehittämään. Heikkinen korostaa avoimien rajapintojen merkitystä.

”Tarkoituksena olisi, että altistaisimme itseämme monenlaisille verkostoille ja näin erilaisten rajapintojen toimijoita kuunneltaisiin ja otettaisiin toimintaan mukaan. Näin voitaisiin jakaa esimerkiksi niin tiedollisia, taloudellisia kuin henkilöstöresursseja ja kehittää näitä yhteiseen osaamiseen ja resursseihin perustuen.”

Kaupallistaminen osana tuotekehitystä

Heikkisen mukaan kaupallistamisen tulisi olla osa tuotekehitystä alusta lähtien. Hän kokee, että on tärkeää pyrkiä näkemään, millainen vaikkapa uuden teknologian kaupallistava maailma on silloin, kun innovaatio on lopulta valmis. Siksi jo alkuvaiheessa tulee pohtia sitä, miten esimerkiksi uusi keksintö myydään, miten sitä jaellaan ja millaisia toimijoita sen toteuttamiseen tarvitaan.

”Nämä toimijat voivat olla myös pienempiä organisaatioita. Myös heidän on hyvä olla tällaisissa yhteisissä kehitysprojekteissa mukana jo alusta lähtien, sillä monesti heidän kanssaan työskentely helpottaa ja nopeuttaa prosessia. Pienet yritykset ovat joustavia ja nopeita päätöksenteossa sekä hankkeiden toteutuksissa. Tästä isommat kumppanit voivat hyötyä. Nopeus on nykyisessä kehittämisessä avainasia yhteistyön lisäksi”, Heikkinen kertoo.

Heikkinen mainitsee myös, että ollessaan osana innovaatioverkostoa sekä pienemmät että isommat yrittäjät pysyvät kehityksessä mukana. Oivallukset ja keksinnöt syntyvät usein yhdessä tehden, ja siksi verkoston osana oleminen on tärkeää.

”Yritysten tulee niin sanotusti olla tansseissa, vaikka haku ei olisikaan päällä. Koskaan ei voi tietää, mistä tulee seuraava hyvä idea, jolla omaakin mahdollista ongelmaa saadaan ratkaistua.”

Yliopiston osaajat apuna

Pipelife on tehnyt Oulun yliopiston kanssa yhteistyötä esimerkiksi Oulun alueella koordinoiduissa vesitoimialan kehityshankkeissa sekä painettuun älykkyyteen liittyvissä hankkeissa.

”Meillä on saattanut olla jokin ongelma, johon olemme lähteneet etsimään ratkaisua olemalla yhteyksissä yliopiston asiakkuuspäälliköihin eli KAMeihin. He ovat etsineet meille yliopistolta osaajia, joiden kanssa olemme keskustelleet ongelmasta. Välillä projektit lähtevät tästä liikkeelle, joskus ne taas jäävät hautumaan ja joskus ne jäävät toteutumatta.”

Heikkinen muistuttaa, että onnistuneessa yhteistyössä olennaista on sen jatkuvuus ja säännöllisyys. Hän korostaa varsinkin säännöllisen yhteydenpidon merkitystä. On tärkeää, että puolin ja toisin ilmoitetaan, millaista kehitystä kummassakin päässä on tapahtunut ja miten esimerkiksi eri ideat ja projektit ovat edenneet. Näin tuotetaan onnistunut innovaatioprosessi, jossa eri osatekijät toimivat tehokkaasti yhteen.

Marko Heikkinen oli alkukesästä vieraana Innovaatiokeskuksen järjestämässä InnoVisitorissa, joka on verkostoitumistapahtuma tutkijoille ja sidosryhmille. Seuraava InnoVisitor järjestetään torstaina 5. lokakuuta ja tällöin vieraana on professori Andrew J. Bell.

 

 

Vilma Lehto


Viestinnän harjoittelija // Communications Intern
+358 50 305 5761
vilma.lehto@oulu.fi

Blogitekstit, uutiset, sosiaalinen media, tapahtumaviestintä.

Blog posts, news, social media, events communication.

Edellinen
Edellinen

Puhelinkin voi joku päivä olla pehmeä tai jopa venyvä – elastomeerit tuovat joustavia ratkaisuja elektroniikkaan

Seuraava
Seuraava

Suomalaisen luonnon puhtaus ja rikkaus luo mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön